Hurmaava Avoimet puutarhat -tapahtuma tarjosi iloa ja inspiraatiota

Avoimet puutarhat -tapahtumaa vietettiin eri puolella Suomea sunnuntaina 7.7. Sääkartat eivät luvanneet hyvää ainakaan pääkaupunkiseudulle, mutta oma siirtolapuutarhavisiittini sujui onnekkaasti ilman sadetta. Pientä tuskaa kyllä aiheutti valinnan vaikeus - niin monta kiinnostavaa päivään osallistunutta kohdetta olisi ollut.

Kukkien runsaus palstoilla on hurmaavaa. Tässä korkeuksiin kurotteleva malva.

Siirtolapuutarhat, erityisesti vähän vanhemmat sellaiset, ovat aina kiehtoneet minua ja olikin mukava päästä kurkistelemaan pihoihin tarkemmin.

Kauniita yksityiskohtia oli joka puolella. Tämän pihaportin krakeloitunut maalipinta yhdessä orvokkien kanssa - viehättävää.

Raparperin lehtiä käytetty pihalaattojen muotteina, kiva idea.

Ruusujen kukinta oli parhaimmillaan. Tämä yksilö myös tuoksui ihanasti.

Kiitos vielä erittäin kivasta tapahtumasta sekä järjestäjille että puutarhojen omistajille, jotka ystävällisesti kutsuivat visiitille. Ensi vuonna ehdottomasti uudelleen!

Rauhallista kauneutta ja outoja kuvakulmia

Terveiset kesäisestä Porista. Joskus kauan sitten olen käynyt Yyterissä, mutta itse Pori oli jostain syystä jäänyt paitsioon. Nyt tarjoutui mahdollisuus pikkuisen tutustua ja ensivaikutelma on onnistunut.

Keskustasta aivan umpimähkään suunnistin horisontissa näkyneen kirkontornin suuntaan ja se olikin hyvä valinta, päädyin jokirantaan. Kaunis kirkkopuisto veistoksineen oli erinomainen aloituspaikka.

Vaikuttava veistosryhmä ja sankarimuistomerkki on Mannerheimin ratsastajapatsaan luoneen kuvanveistäjä Aimo Tukiaisen teos In Memorial vuodelta 1952.

Jatkoin matkaani rantaa pitkin. Ostin jäätelön, ihailin jokimaisemia ja löysin tieni pienelle sillalle joka yllättäen veikin minut legendaariselle Kirjurinluodolle.

Takasintulomatkalla minua vielä tervehti Eila Hiltusen teos Polyfonia vuodelta 1987. Voimakas ja komea 3,5 metriä korkea terästeos, mutta apua - myöhemmin vasta huomasin, että tästä kuvakulmasta näyttää kuin hahmo pyllistäisi ja samalla katsoisi olkansa yli. Voi ei, kylläpä tuli napattua kuva oudosta kulmasta ;-)

Onko Pori sinulle tuttu ja olisiko hyviä vinkkejä visiitin arvoisista paikoista siellä?

Pyhämaan terveiset: Barokkihenkistä kuvakudosta ja hiljentymään kutsuvaa tunnelmaa

Kauniin kesäistä viikonloppua ja Mittumaaria vietettiin ystävien luona Uudenkaupungin lähistöllä Pyhämaalla. Viehättävää seutua!

















Kauniit kirkot siellä myös, ja aivan erityisen kiinnostava on uudemman kivikirkon vieressä sijaitseva puinen v.1642-1652 rakennettu Uhrikirkko. Suht vaatimattoman punamultaisen ulkonäön ei kannata antaa hämätä, sillä sisällä kirkossa on poikkeuksellisen komeat Christian Henrikinpoika Wilbrantin johdolla vuonna 1667 maalatut liimavärimaalaukset. Kasviaiheita, ornamentteja, enkeleitä, Pyhä Yrjänä, lohikäärme, yksisarvinen... ihmeellinen hieno tunnelma ja paljon tutkittavaa.

Pyhämaan Uhrikirkolta ovat saaristolaiset ja merenkulkijat hädässä rukoilleet pelastusta. Jos he selvisivät, he lahjoittivat kirkolle uhrin eli lahjan. Uhrikirkolle tulee yhä rukouspyyntöjä ja lahjoituksia. Mykistävän upea historiallinen paikka.