21. helmikuuta 2019

Kevättä kynsillä ja ripaus pääsiäistä

Kynsilakkainnostukseni on parantumatonta laatua ja kynsien lakkaaminen on minulle kuin meditaatiota, pieni mukava rauhoittumisen hetki. Kevättä on ollut jo ilmassa ja viime aikoina väreissäni on näkynyt heleitä punaisia sekä pikkuisen myös Pantonen Color of the Year 2019 - Living Coral -sävymaailmaa eli korallia.

Näillä lakoilla syntyivät helpot moniväriset Waterfall-lakkaukset. Villisti valkoista, punaisia, pinkkiä (joka unohtui kuvasta) ja lopuksi pari raitaa metallivihreää.


Raitakynsien lisäksi olen viihtynyt ranskalaisessa manikyyrissä, tällä kertaa punaisessa sellaisessa.

Tulppaanit ovat ihania ja ne kuuluvat ehdottomasti kevääseen. Narskuvan tuore kimppu tai useampi sellainen - täydellistä! Tulppaanin kaikki kukintavaiheet ovat minusta kauniita, myös ne kukan aivan viimeiset hetket ennen lakastumista.

Lopuksi pääsiäiskynnet hieman kyllä etuajassa - valkoista ja mustaa. Hippulakka on kivaa, mutta sen poistaminen - iiks, vaatii pitkää pinnaa ;-)

Minkälaisia väri-innostuksia sinulla?

15. helmikuuta 2019

Vintagen viehätystä ja silmänruokaa - Kustom Kulture Show

Kaksipäiväinen Kustom Kulture -tapahtuma bileineen ja huutokauppoineen järjestettiin Helsingissä 9. - 10.2.  Kaapelitehtaalla esiteltiin upeita autoja, muotoilua & luovuutta & käsityötaitoja jenkkiautojen, moottoripyörien ja kustomoitujen polkupyörien maailmasta.

Myynnissä oli myös vaatteita, asusteita, levyjä, kenkiä, koruja, koriste-esineitä ja paljon muuta. Sunnuntaina Kaapelintehtaan Puristamossa ja Valssaamossa minua erityisesti kiinnosti tietenkin Vintage & Swap -myyntitapahtuma. Tässä kuvaterveiset sieltä:




Kultaiset käsilaukut, naiselliset hatut, säpäkät aurinkolasit ja strassikorut! Ja voih tuota hassua peikkopankkia, tuulahdus 70-lukua;-)


Laukut, kengät ja korut ovat paheitani. Mukavaa tapahtumassa olivat myös persoonallisesti pukeutuneet ihmiset eli silmänruokaa ja ihasteltavaa riitti. Myyjiä sunnuntain tapahtumassa olisi saannut olla enemmän, mutta ensi kerralla sitten - toivon niin.

8. helmikuuta 2019

Stockholm Furniture and Light 2019 - messutunnelmia ja villiä valoa



Terveiset lumisesta Tukholmasta ja sisustusmessuilta. Stockholm Furniture & Light Fair -messut järjestettiin Tukhomassa 5-9.2. Inspiroivaa katsottavaa valtavasti. Tässä tunnelmia kuvieni kautta:




 Herkullisia värejä ja folklorea matoissa.



Valaisimet innostavat minua aina. Kauniita sävyjä lasisissa ja höyhenvalaisimet nätin keveitä.








Materiaaleina puuta ja rottinkia. Hauska oli myös tämä linnunpönttövalaisin.

Varsin villejä juttuja tarjosi Selettin osasto; hiiriä, kissoja, apinoita, lintuja yms - kaikki valaisimina. Ihastuin!


31. tammikuuta 2019

Kauniin tammikuun viimeisenä Tuulan haaste

Lumisen ja kauniin tammikuun viimeisen päivän kunniaksi päätin tarttua ihastuttavan blogikollegani Tuulan Parasta kulttuuria -haasteeseen, tule sinäkin mukaan! Hieman tiivistin, mutta tässä:



Minkälainen kulttuurin kuluttaja olet?
Ennakkoluuloton ja innokas. Monenlaiset jutut kiinnostavat. Haasteena tietenkin kalenteri eli sopivan ajan löytyminen tai yksinkertaisesti ihan vain laiskuus.

Onko Suomessa jokin kulttuurilaitos, jossa sinuun törmää useamman kerran vuodessa?
Hmm... kulttuurilaitos. Jos ajateltaisiin vähän laveammin eli kulttuuria yleensä, niin vastaisin että museot, konsertit, keikat/festarit, tanssi. Teatterissa ja oopperassa tulee käytyä valitettavan harvoin. Lempimuseoitani ovat Ateneum, HAM, Sinebrychoff, Kiasma, Helsingin Taidehalli ja Didrichsen.

Minkälainen musiikki on lähellä sydäntäsi?
Kuuntelen musiikkia paljon ja laajalla skaalalla. Uutta kotimaista poppia, iskelmää, klassista ja monenlaista etnistä. Myös tanssimusiikki sekä uusi että vanha sopii. Musiikki on minulle suuri ilo ja inspiraation lähde – auttaa kummasti myös siivous- ja liikuntahommissa.

Käytkö oopperassa?
Aivan liian harvoin. Haaveissani edelleen kauniisti pukeutuneena ja hyvässä seurassa esim. Savonlinnan Oopperajuhlat tai vaikkapa Milanon La Scala.

Minkälainen kirjallisuus sinua kiinnostaa?
Olisikohan helpompi sanoa mitkä yleensä rajaan pois lukulistaltani. Toivottavasti et kauhistu, mutta esim. dekkarit. Tiedän että ne ovat jättijättisuosittuja ja helmiäkin sieltä saattaisi löytyä, mutta jokin minussa vastustaa kovasti. En siis lue dekkareita ollenkaan, en myöskään rakkausromaaneja tai jollain tapaa ontuvia teoksia (ennalta arvattavaa, huonoa kieltä tai kehno suomennus tms ).

Etsin ja luen laadukasta proosaa, elämänkertoja, runoja ja monenlaisia kirjaston tietokirjat-hyllystä löytyviä kirjoja.

Mitä kirjoja aiot lukea tänä vuonna? Uutuuskirjoja?
Oioi, kirjatoiveita on korkea pino! Maria Veitolan uuden kirjan ajattelin lukea ja lisää Mia Kankimäkeä. Riikka Pulkkisen Lasten planeettaa jonotan kirjastosta samoin kuin Olli Jalosen Taivaanpalloa ja Suvi Ratisen Matkaystävää.

Onko sinulla mielessäsi jokin tuleva tai ajankohtainen näytelmä, jota aiot mennä katsomaan?
Kovasti kehuttu Helsingin Kaupunginteatterin Kinky Boots –musikaali on toiveissani.
  
 Kuva lainattu netistä 

Mitä kotimaista elokuvaa olet viimeksi käynyt katsomassa tai aiot mennä katsomaan? Perusteletko tai kuvailetko elokuvaa?
Voitaisiin sanoa että olen aina ollut elokuvafani. Useampi tulee katsottua viikossa, mutta kotisohvalta käsin enemmän kuin elokuvateatterista. Viimeaikaisia hienoja elokuvaelämyksiä ovat olleet The Shape of Water, joka yllätti sekä tarinallaan että visuaalisella kauneudellaan, hulvaton Hunt for the Wilderpeople ja aina vain kaunis Avatar.

Vahva elämys oli Aku Louhimiehen Tuntematon Sotilas ja suosikkini Markku Pölösen Onnen maa on suunnitelmissa.


Kun matkustat, paljonko tutustut matkakohteesi kulttuuritarjontaan? 
Kiinnostaa kovasti, mutta työmatkoilla ei yleensä ole aikaa :-(. Lomamatkat puolestaan suuntautuvat usein Kreikan pikku paikkoihin, joiden kulttuuritarjonta on varsin rajallista. Tallinnassa sentään paljon uutta tutkittavaa tälläkin saralla ja siellä esim. modernin taiteen museo Kumu on aina kiva.


Mikä ulkomaan käyntikohde: teatteri, näyttely, museo tms. on jäänyt mieleen kaikkein kiehtovimpana ja miksi?
Valinnan vaikeus iski, mutta sanotaan että Salvador Dalin kotimuseo Espanjan Figuerasissa KLIK 
Upea paikka ja elämys!

Olisi mukavaa kuulla sinun ajatuksiasi. Tartu siis haasteeseen!

23. tammikuuta 2019

Metsä kuiskii ja muita kirjoihin liittyviä ajatuksia


Pitääkö valita se uusin tai olisiko uusi aina parempaa kuin vanha? Tuota jäin tällä kertaa miettimään kirjojen suhteen. Poikkeuksellisesti tapahtui nimittäin niin, että tilasin kirjastosta vuosia sitten lukemani kirjan, joka oli jäänyt positiivisella tavalla mieleeni kummittelemaan. Mitä ihmettä, lukea nyt kirja kahteen kertaan - vaikka maailma on täynnä niitä lukemista odottavia!

Madeleine Hesserus: Paljain jaloin -vuodelta 2004. Kansi naarmuilla ja sivut viehkosti kellastuneet, mutta teksti imaisi välittömästi mukaansa kuten ennenkin. Kirja kertoo naisesta joka yllättäen jättää kaiken taakseen. En taida paljastaa enempää, jos vaikka innostuisit lukemaan tämän erinomaisen kirjan. Jännästi aihepiiri on ollut ajatuksissani viime aikoina, osin varmasti hiljan lukemani Laura Gustafssonin Korpisoturi-kirjan takia.

Tuntuu että kirjoistakin on tullut kuin nopeasti hotkaistavaa pikaruokaa. Uusia julkaistaan jatkuvalla virralla ja vanhempia jaetaan jopa ilmaiseksi esim. Kierrätyskeskuksessa tai käytetään askartelumateriaalina. Tavaraa on kodeissa liikaa ja raivaamiseen keskittyvä KonMaritus luokittelee sekin kirjat armotta poistopinoon. 

Toinen mielenkiintoinen juttu on kirjailijoiden brändäys. Enää ei riitä se että on hyvä kirjoittaja, pitää myös esiintyä kovasti, antaa haastatteluja ja näyttää hyvältä - oletko huomannut?

ps. kauniit kannet muuten molemmissa kirjoista, huomaa Korpisoturissa koppakuoriainen ja maastokuosin alta pilkahteleva neulasmatto.

15. tammikuuta 2019

Kuunteluharjoituksia - ja kukkakimppu Hannu-Pekalle

Kirjapostauksiini olen useasti saanut kommentteja että olisi niin kiva lukea, mutta kun ei ehdi. Tunnistan tilanteen hyvin. Olenkin miettinyt myös äänikirjoja ja Podcasteja – olisivatko hyvä idea? Äänikirjoja olen pariin otteeseen muutama vuosi sitten kuunnellut, mutta ongelmaksi muodostui keskittymiskyvyn vajavaisuus. Kuuntelin menemään ja hups, kohta huomasin että olin kuunnellut huolimattomasti.

Jonkinlaisessa ns. kevyemmässä kirjallisuudessa äänikirja voisi toimia, mutta lajityypit joista yleensä pidän (esim. huomattavan kaunis tapa kirjoittaa / kaunis kieli ) kärsivät vääryyttä. Toisaalta voi olla niinkin että kyseessä on vain harjoituksen puute – pitänee yrittää uudelleen.

kuva lainattu Eeva-lehden Podcast-sivuilta
Podcasteista tiedän vain vähän, mutta kiinnostaa. Omaksi harjoitusprojektikseni otin Eeva-lehden ihanan ja viisaan kolumnistin Hannu-Pekka Björkmanin Podcastit. Terveisiä muuten Hannu-Pekalle! HP lukeeEeva-lehdessä julkaistuja kolumnejaan vuosien varrelta täällä: KLIK


Kuunteletko Podcasteja ja olisiko sinulla niistä hyviä vinkkejä antaa?

11. tammikuuta 2019

Lukuelämyksiä, ennakkoluulottomia yhdistelmiä ja pientä boikottia


Tuntuu että kirjojen lukemiseen jää liian vähän aikaa. Mistä se johtuu, mietin. Olisivatko some, tv ja puhelimen selaaminen vieneet liiaksi aikaa? 

Facebookia en käytä, mutta Instaa, Pinterestiä ja Twitteriä kyllä. Erityisesti kaksi ensiksi mainittua ovat mieluisia - visuaalinen ihminen kun olen. Usein kuulen ihmetystä FB-boikotistani, mutta eihän kaikkien ole pakko sitä maailmaa jakaa, varsinkaan jos ei tykkää :)

Mutta kirjoista. Innostuin lukuhommiin ja tässä muutama poiminta viime viikoilta:

Leena Krohn: Kadotus. Leena Krohn on kuulunut suosikkeihini jo kauan. Viisasta, rauhallista ja ajatuksia ruokkivaa kaunista tekstiä. Hyvää iltalukemista ennen nukkumaan menoa.

Sisko Sauvonlahti: Ehkä tänä kesänä kaikki muuttuu. Apuah, tämän kirjan lukemisen perustetta oli vaikea selittää ystävälleni, joka kysyi miksi sen luin. Kirjassa ei tapahdu mitään erityistä, pääosin vain seurataan seurataan kaupunkilaisen sinkkunaisen elämää. Kuitenkin viihdyin.

Laura Gustafsson: Korpisoturi. Varsin erikoinen ja mukaansa tempaava, hyvin kirjoitettu kirja. Raju ja hieno, mutta aavistuksen ehkä pitkähkö - tai sitten vika oli minussa, kun kirjan loppupuoli alkoi tuntua sekavalta. Oivallinen lukukokemus kuitenkin ja tykkäsin.

Kuvassa yöpöytäni reunalla myös myös naistenlehti Gloria; kaksi kovin erilaista maailmaa korpisoturius vs. luksus - mutta molemmat luin ilolla.

Loppukevennykseksi vielä Antto Terras: Helsinki -Tallinna Express. Totuus suomalaisista ja virolaisista. Hervotonta, hauskaa, ronskia ja samalla tarkkanäköistä. Monet varmaankin närkästyvät syystä tai toisesta tätä lukiessaan, mutta minua nauratti. Sana on miehellä hallussa ja lukukokemus antoi sekä yleissivistystä, katsontakannan laajenemista että pieniä nauruntirskahduksia (eikä niitä elämässä ole liikaa).

Muista lukea kirjoja, ja hei - mielelläni otan vastaan vinkkejä helmistä.
Hyvää viikonloppua!