Laiskuri Martin markkinoilla - pala Viroa helposti

Viimein pääsin käymään Martin markkinoilla. Tallinnassa järjestettävät perinteiset Martin markkinat olleet pitkään haaveissani, mutta jostain ihmeellisestä syystä en vain ole saanut aikaiseksi. Vaan nyt oli helppoa kun Martin markkinat saatiin myös Helsinkiin.

Yllättävän kiva tapahtuma ja kuin pala Viroa kätevästi Kaapelitehtaan Merihallissa. Oli käsitöitä, luomukosmetiikkaa, vaatteita, lahjajuttuja yms ja oioi, mitä ihanimpia herkkuja. Leivonnaiset, mausteet, juustot, erilaiset liha- ja kalatuotteet täyttivät ainakin puolet hallista – houkutuksia oli valtavasti. Tarjolla oli myös kulttuuria esimerkiksi musiikin ja kansantanssin muodossa. Viehättävää.

Pienimmät piparkakkutalot maksoivat 5e ja isommat 9e. Kauniita olivat myös koristellut joulupiparit. Oikein mukava tapahtuma, kuin pieni Viron matka. Menen toistekin ja suosittelen!

Muumit meikkipussiin ja Moonlit kynsille

Talvea kohti mennään ja maisemaa valaisevaa lunta odottelen jo kovasti. Tummat talvisävyt sekä huulilla että kynsissä ovat taas inspiroineet. Lumene Nordic Chic Gel Effect* -lakan väri nro 9 Kuun loisteessa / Moonlit on herkullinen tumma viininpunainen. Koristeluja en laittanut, koska lakka on mielestäni näyttävä ihan sellaisenaan.

Sain kokeiltavaksi söpön ja heleyttävän Lumene Moomin-käsivoiteen*. Kiva pieni lahjaidea ja kätevä käsilaukku/meikkipussikoko 30 ml. Kukkaistuoksuinen käsivoide imeytyy nopeasti ja tuntuu iholla hyvältä.

Muumi-sarjassa on myös ruusu huulivoide eli Moomin Lumene Rose Lip Balm*. Suomessa valmistettu tuote antaa huulille nätin hennosti vaaleanpunaisen sävyn samalla kun se hoitaa ja pehmentää huulten ihoa. Kelpo tuote näin kun viimat ja kuiva sisäilma kurittavat.

Mikä on muuten sinun käsivoidesuosikkisi?

*kynsilakka, käsi- ja huulivoide lehdistönäytteitä

Huulipunafani yllättyi iloisesti – hoitava, näyttävä ja edullinen Black Cherry

Naistenlehtitutkimusten mukaan suomalaisten tärkein meikkituote on ripsiväri. Vaan minä saatan kevyesti kulkea haalein ripsin, mutta en ilman huulipunaa. Huulipuna on kulmakynän (ja muiden kulmavärituotteiden) ohella tärkein meikkituotteeni. Väri saattaa vaihdella laajastikin esim. vuodenajan tai asujen mukaan ja laadun suhteen on jatkuva haku päällä. Etsinnässä on puna joka pysyy, tuntuu ja näyttää huulilla hyvältä eikä kuivata.

Erittäin iloinen yllätys oli Labello Crayon Lipstick*-huulivoide, joka hoitaa huulia ja antaa samalla huulipunan peittävyyden. Kuten kuvasta näkyy tummasta Black Cherry -kirsikasta tuli heti suosikkini ja olenkin käyttänyt sitä ahkerasti. Kivaa sekin ettei terotinta tarvita, vaan tuotetta saa enemmän esiin kiertämällä hylsystä.

Värejä edulliseen sarjaan on tulossa neljä: tumma kirsikka, punainen, koralli ja nude,  joista kokeiltavaksi sain tumman kirsikan nimeltään Black Cherry sekä punaisen nimeltään Poppy Red. Bare Nude -sävy kiinnostaa kovasti ja täytyykin käydä sellainen nudepäivää varten ostamassa, löytyy esim täältä KLIK

Huulikiillot eivät käy ( karkailevat hiusjuonteisiin tai tuntuvat tahmaisilta ), rasvaiset eivät käy (karkailevat hiusjuonteisiin tai tuntuvat oudon liukkailta ) ja huulilakat / mattapunat eivät käy (kuivattavat huuliparat korpuiksi ). Voi ei – kovat vaatimukset minulla!

Kirkkaanpunaisesta tyylikkäästä klassikkopunasta aina haaveilen, mutta jostain syystä en ole vieläkään onnistunut löytämään sopivaa sävyä.  Raikasta punaa joka piristää ilmeen, sopii ihon väriin ja kirkastaa hymyn – kokemukseni mukaan klassikkopunat kun harvoin pystyvät tuohon viimeksi mainittuun.  Olen tosiaan huomannut että tietyt sinertävään taittavat sävyt toimivat minulla edukseen eli korostavat hampaiden valkoisuutta.

Tässä vielä kuva tämän hetkisistä talvisuosikeistani. Kaksi oikealla uhkaavasti loppumaan päin; sinihylsyinen ostettu Tallinnasta ja harmaahylsyinen on merkiltään Viva la Diva.

 Olisiko sinulla vinkkiä hyvästä huulipunasta?

* pr-näyte

Matkalla Mian kanssa

Pahoittelut tahattomasta kirjoitustauosta. Ankara flunssa ja tietenkin sen päälle vielä teknisiä ongelmia, mutta nyt näyttää jo valoisammalta.

Aika oli varattu influenssarokotusta varten,  mutta pöpö ehti ensin. Tarkoituksena ottaa piikki kuitenkin, kunhan olen varmasti parantunut tästä.

Mutta nyt mukavampiin aiheisiin. Sänkypotilaana oli kerrankin aikaa lukea ja sattui niin mukavasti että muutama kiinnostava kirjavaihtoehto oli käsillä. Tuumailin Leena Krohnin, Antonella Cilenton ja Mia Kankimäen välillä ja päädyin viimeksi mainittuun. 

Nyt on luvassa suitsutusta. Mia Kankimäen arvoituksellisesti nimetty kirja: Naiset joita ajattelen öisin tempaisi minut mukaansa heti alkumetreiltä. Hypättiin Afrikkaan ja Karen Blixenin maailmaan. Olet varmaan nähnyt elokuvan Minun Afrikkani (Meryl Streep ja Robert Redford)? Muistelen että vuosien mittaan olen nähnyt sen jopa kolmesti ja Mian kirjaa lukiessani tuli vahva tunne että pakko katsoa se taas (nyt uusin tarkemmin silmin). Blixenin kirjatkin tuttuja  kaukaa, joten Mian Afrikkaan oli helppo solahtaa mukaan. Itse asiassa aivan mahtava elämys lukea hänen sujuvaa, upealla tavalla tietoa ja proosaa ja kaikkea yhdistelevää tekstiään. Tuntui että matkustan, opin, viihdyn ja voimistun – kiitos hienosta matkasta ja terveisiä ihana Mia!

Muutama sivu on kirjasta vielä lukematta, mutta viivyttelen ja nautiskelen - ei millään raaskisi lukea kirjaa loppuun. Jännä ilmiö sekin että lukemisen edistyessä yhä vahvemmin tuli tarve kurkkia kuvia & tietoa netistä. Ja kyllä, matkan edistyttyä esim. Firenzeen oli jo pakko kaivaa puhelin esiin. Hullu ajatus; keskeyttää nyt erinomaisen kirjan lukeminen noin, mutta niin vain kävi. 

Sen lisäksi että Naiset joita ajattelen öisin -kirja on matka, seikkailu, sivistävä ja ilahduttava – se on myös todellinen naisen voimakirja. Lämmin suositus!

Mia Kankimäki KLIK