Luova tauko

 Blogini jää tauolle. Minut tavoittaa parhaiten Instagramista

 www.instagram.com/funkyandfifty

    Nähdään siellä!

Satumaisemia ja kaihomieltä

 

Satumaisen upea oikea talvi postikorttimaisemineen saatiin myös tänne Etelä-Suomeen. 

Niin nättiä on, mutta iiks - pakko myöntää että ikävä ihmisten ilmoille alkaa olla varsin voimakas. Nähdä ystäviä, kahville, syömään, museoon, näyttelyyn, konserttiin, keikalle... Pukeutua kauniisti, meikata ja valita jotkin muut kuin ns. järkevät kengät. En puhu korkkareista, mutta vaikkapa leopardikuvioisista nilkkureista.

Vaan ei auta, on koronaväsymystä tai ei, noudatetaan silti annettuja ohjeita - vaikka sillä kuululla suomalaisella sisulla jookos. Tsemppiä murut!

Pikkuruisia ilontuojia

Huh, hurja vuosi ollut kyllä tämä - valoisampaa toivottavasti luvassa. Tässä kurkistus muutamiin kynsijuttuihini v 2020. Etätyöskentely on vähentänyt meikkaamisen minimiin, mutta parfyymihipsauksesta ja nätisti lakatuista kynsistä en voi luopua. Arjen pieniä iloja :-)

 
 

Oikein hyvää uutta vuotta sinulle!

ps. löytyikö lakkauksistani suosikkeja?

 

 

Naisia, naamioita ja villiä luontoa

Juuri ennen koronasulkua ehdin onnekseni käväistä parissa taidenäyttelyssä, tässä kurkistus niistä toiseen. Taide- ja museokeskus Sinkka sijaitsee Keravalla osoitteessa Kultasepänkatu 2. Rakennuksen ulkopuoli ei anna viitteitä sisätilojen viihtyisyydestä. 

Ilahduttavan ja upean Naisia, naamioita ja villiä luontoa - Kerttu Horila feat. Samuli Heimonen - Jenni Hiltunen - Eeva Peura - Elina Ruohonen - näyttelyn piti jatkua 10.1.2021 asti - toivotaan että nyt alkaneen tauon jälkeen näyttelylle saadaan jatkoa. 

 

Kerttu Horilan teoksia nämä molemmat, vasemmalla Peura, 2017

 

 Kerttu Horila

 

Kerttu Horila

Kerttu Horila

 

Sekä Kerttu Horila että Samuli Heimonen ovat vanhoja suosikkejani. Samulin mystiset luonto- ja eläinaiheet ovat kovasti puhutelleet minua aina. Kertun hauskat työt tuttuja Rauman reissuilta.

Samuli Heimonen

Samuli Heimonen, E Pluribus Unum, 2018

 

Pian marrastaa

 

Vuoden pimein aika on käsillä. Iloa tuovat puutarhapuuhailut ovat tältä kaudelta päättyneet, sataa usein ja koronan toinen aalto vyöryy, voi ei. Kauneus/hyvinvointi/muoti/sisustus ja kädentaitomessut peruttu, elokuvissa/ravintolassa/konserteissa tai oikein missään muuallakaan ns ylimääräisessä ei viitsi käydä. Etätöitä, käsipesua ja ihmisten ilmoilla turvaväleistä huolehtimista sekä maskihommia, sellaista se nyt vain on.

Terveisiä ja hei, periksi ei anneta!

Hiiltä ja mustaa sokeria käsille

Kaapissani on pidemmän aikaa pyörinyt kehuttu hiiltä ja mustaa sokeria sisältävä kuorinta-aine Freeman Charcoal & Black Sugar facial peeling mask. Hyvä ja mukavan edullinen markettituote, mutta couperosaan taipuvaiselle (kasvojen) iholleni liian tujua tavaraa. Viimein keksin hyvän käyttökohteen: kädet! 

Kasvojen ihoa kuorin säännöllisesti entsyymein, mutta kädet ovat unohtua. Rakeinen musta sokeri-hiili-kuorinta sopiikin tuohon hommaan mainiosti ja oioi, miten pehmeiltä käteni nyt tuntuvat.

Kynsillä tällä kertaa herkkää vaaleanpunaista hopeahippusilla höystettynä.

Aikuinen nainen lukupuuhissa

Voih tätä koronaa! Loppukesästä tilanne näytti jo lupaavasti paremmalta, mutta nyt huonoja uutisia sataa. Takaisin siis etätöihin ja erityksiin aina mahdollisuuksien mukaan.

Kaunis syksy tämä on kyllä ollut ja lukuinnostukseni on myös herännyt. Tässä poimintoja viimeaikaisista ilon tuojista:

Anna-Leena Härkönen ei pettänyt tälläkään kertaa. Helppolukuista, tarkkanäköistä ja viihdyttävää.

Emmi-Liia Sjöholm yllätti rohkeudellaan.

Eero Huovisesta olen pitänyt aina, sydämellinen ihana mies. Mukavaa oli myös lukea entisistä kotikulmistani Helsingin Kampissa.

Ilahduttava tuttavuus on Anna-Maria Eilittä. Erikoinen kirja tempaisi minut mukaansa välittömästi ja tarjosi muistumia unistani, jään odottamaan lisää tältä kirjailijalta.